#

Rekkakiertueen tuloksia

Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana Matka hyvään kuntoon -rekkakiertuetapahtumia järjestettiin yhteensä 75 eri puolilla Suomea. Rekkaan rakennetulla kuntotestiasemalla tarjottiin kaikille työikäisille maksutta arkivaatteissa tehtävät Kehon kuntoindeksi -testit.


Osallistujat saivat oman kuntonsa tilanteen selville helposti, hikoilematta ja hengästymättä noin 20 minuutissa. Testeillä mitataan puristusvoimaa, kehonkoostumusta, vyötärönympärystä ja arvioidaan kestävyyskuntoa. Näistä muodostuu tuloskoosteena ns. Kehon kuntoindeksi, josta annetaan sekä numeerinen että sanallinen arvio.

Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana testirekassa vieraili yhteensä 26 086 osallistujaa. Kaikilta osallistujilta pyydettiin esitietojen täyttämisen yhteydessä lupa tulosten tallentamiseen testien vertailutietokantaan. Yhteensä 20 553 työikäistä osallistujaa iältään 18–64-vuotialta antoi luvan tallentaa tuloksensa tähän vertailutietokantaan. Heistä naisia oli 11 875 (57,8 %) ja miehiä 8 678 (42,2 %). Alla esitelty tuloskooste on siis yhteenveto tuon 20 553 (79 % kaikista tapahtumiin osallistuneista) osallistujan tuloksista.

Liikunnan lisäämistä suositellaan enemmistölle

Naisista 39 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia sai Kehon kuntoindeksin kokonaisarvosanaksi hälyttävän tai huolestuttavan, mikä kertoo, että terveyden kannalta elintapoja olisi syytä pian muuttaa. Keskimäärin noin kaksi kolmasosaa testatuista hyötyisikin liikunnan lisäämisestä ja/tai ruokailutottumusten kohentamisesta.

Naisista 36 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia on kohtalaisessa kunnossa kokonaisarvion mukaan. Hyvän tai erinomaisen tuloskoosteen sai naisissa 25 prosenttia ja miehissä 41 prosenttia testatuista.

Näin muodostuu Kehon kuntoindeksi

Testeihin osallistuneet saavat mukaansa tuloskoosteen sekä asiantuntijoiden palautteen, miten tuloksia tulkitaan ja mitä voi itse tehdä oman kuntonsa kohentamiseksi tai ruokailutottumusten parantamiseksi.

Kehon kuntoindeksi muodostuu testien keskeisimmistä mittaustuloksista, jotka kirjataan testien jälkeen. Kuntoindeksissä painotetaan kestävyyskuntoa (50 % kuntoindeksistä), sisäelinten ympärille kertyvän viskeraalirasvan määrää (15 %), lihasmassaa suhteutettuna pituuteen (15 %), rasvaprosenttia (10 %) ja puristusvoimaa suhteutettuna painoon (10 %).

Kehon kuntoindeksi ilmaistaan numeerisesti ja värikoodilla asteikolla -5 – +5. Sanallinen arvio on joko hälyttävä, huolestuttava, ookoo, hyvä tai erinomainen.

Jokaisesta yksittäisestä testistä saa lisäksi tuloskoosteessa liikennevärimerkinnän vihreä, keltainen tai punainen.


Lataa infograafi Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen tuloksista ja Kehon kuntoindeksi -testeistä

Kohtuuton uupumus huolestuttaa

Testien esitietolomakkeessa pyydetään työssäkäyviä arvioimaan omaa senhetkistä työkykyään ja työpäivän jälkeen koettua uupumusta. 16 582 työssäkäyvää 18–64-vuotiasta antoi arvionsa työkyvystään ja koetusta uupumuksestaan. Heistä naisia oli 9 790 (59 %) ja miehiä 6 792 (41 %).

Naisista 21 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia arvioi työkykynsä huonoksi tai välttäväksi. Kun näitä arvioita suhteutetaan testattujen Kehon kuntoindeksi -tuloksiin, voidaan vetää johtopäätös, että huonokuntoisilla miehillä on nelinkertainen riski ja huonokuntoisilla naisilla kolminkertainen riski työkykynsä menettämiseen.

Työpäivän jälkeistä kohtuutonta uupumusta koki 51 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä vähintään silloin tällöin. Kohtuuttoman uupumuksen kokeminen edes silloin tällöin on huolestuttavaa ja sillä voi olla pitkällä aikavälillä seurannaisvaikutuksia niin työkykyyn, työntekoon kuin arjessa jaksamiseen.

HYVÄ FYYSINEN KUNTO EDISTÄÄ TYÖKYKYÄ JA EHKÄISEE TYÖUUPUMUSTA

Kevään 2017 rekkakiertueella toteutettiin kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin testeihin osallistuneiden kokemuksia työn kuormittavuudesta ja työuupumuksesta, koettua elämänlaatua ja työtyytyväisyyttä sekä fyysistä aktiivisuutta. Kyselyyn vastasi 1 372 työssä käyvää henkilöä.

Kyselyyn annettuja vastauksia verrattiin vastaajien kuntotestituloksiin. Tuloksista käy ilmi, että hyvällä fyysisellä kunnolla, laadukkaalla esimiestyöllä ja työntekijän kokemuksella työnsä merkityksellisyydestä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä, on selvä yhteys hyvään työkykyyn ja vähäiseen työuupumukseen. Tyypillisesti työntekijä, jonka työkyky on hyvä ja uupumuksen kokemukset vähäisiä, kokee työssään innostusta ja työniloa. Hän kykenee myös nauttimaan arkipäiväisistä toimista ja uskoo jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Näillä tekijöillä puolestaan on työn tuottavuutta nostava vaikutus.

Lataa infograafi työkykyä ja uupumusta käsittelevistä tuloksista

Pidä huolta itsestäsi!

Kaiken kaikkiaan, mitä parempi fyysinen kunto, sitä paremmaksi sekä naiset että miehet arvioivat työkykynsä ja sitä vähemmän kokevat uupumusta.

Omasta fyysisestä kunnossa kannattaakin huolehtia. Se ei tarkoita urheilullisia urotekoja, vaan jo arkinen aktiivisuus ja pienissä osissa kerätty liikuntamäärä riittävät alkuun. Terveelliset ruokailutottumukset ja riittävä uni täydentävät fyysisen aktiivisuuden lisäksi elämäntavat sellaiseksi, että niillä jaksaa niin arjen aherruksessa kuin vapaa-ajan puuhissa