Muista nukkua

Uni on elintärkeää. Uni ansaitsee arvostusta.

Jokaisin olisi hyvä varata itselleen riittävästi aikaa jokaöistä untaan varten. Uni on hyvinvointimme herkkä mittari, joka häiriintyy herkästi terveydentilamme muuttuessa.

Yöuni vaikuttaa uusien aivosolujen syntymiseen, hermosolujen välisten liitosten kunnossa pysymiseen ja kuona-aineiden poistumiseen. Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilanaikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot.

Unen aikana soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu paitsi tilan säästämiseksi mahdollisesti myös energiakulutuksen minimoimiseksi.

Uni on herkkä mittari

Riittävällä ja hyvälaatuisella unella on paljon myönteisiä vaikutuksia. Hyvä yöuni parantaa oppimista, muistia, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Se täyttää aivojemme energiavarastoja ja pitää meidät energisenä päivän ajan. Hyvin nukuttu yö myös lisää meissä joustavuutta ja rentoutta.

Uni on herkkä terveysmittari. Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista.

Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kellon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen aikataulun välillä.

Tiedetään, että liian vähän tai liian huonosti nukkuvan ihmisen suolistoa ympäröivän eli viskeraalisen rasvan määrä lisääntyy ja vyötärön ympärys kasvaa. Univajeesta kärsivä lihoo. Sama pätee kääntäen. Huonosti nukkuvan on vaikea laihtua ja hallita painoaan, vaikka hän käyttäisi millaista dieettiä tahansa.

Unen laadusta huolehtiminen saattaa parantaa tai ainakin lieventää jo alkanutta lievän sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, ja mahdollisesti jo alkaneen verenpainetaudin hoito helpottuu.

Riittävä määrä unta

Yöunen pituus on yksilöllinen. On luontaisesti lyhytunisia, luontaisesti pitkäunisia ja näiden kahden ääripään välissä yöunensa nukkuvia. Yöuni myös ajoittuu ihmisillä luontaisesti eri kellonaikoihin. Tämä johtuu ihmisen sisäisen kellon toiminnasta.

Riittävän yöunen määrä vaihtelee eri ihmisillä ollen 6–9 tuntia. Terve ihminen nukahtaa yleensä vajaassa tunnissa ja on yön aikana hereillä puolisen tuntia.

Vastauksen siihen, kuinka pitkän yöunen juuri minä tarvitsen, saa vain nukkumalla. Vertailemalla, kuinka virkistyneeksi tunnet olosi herätessäsi ja miten helposti pysyt virkeänä päivän aikana, saat vähitellen oivalluksen siitä, miten pitkät yöunet tarvitset itsellesi.

Riittävän yöunen ohella vuorokausirytmin säännöllisyys lievittää väsymystä. On hyvä harrastaa säännöllisesti liikuntaa, kunhan muistaa ajoittaa rasittavan liikunnan alkuiltaan, jotta se ehtii päättyä viimeistään 3–4 tuntia ennen haluttua nukahtamishetkeä. Sisäisen kellon tahdistamisen vuoksi on syytä välttää runsasrasvaisia ruokia ja olla syömättä muutenkin raskaasti ennen nukkumaanmenoa.

Malta myös varata riittävästi aikaa unelle ja antaa kiireen raueta ennen nukahtamista. Ajatuksissa pyörivät ja unen tuloa estävät huolet on hyvä kirjata muistiin. Itsensä kanssa on sovittava, jos vain suinkin mahdollista, että näihin huoliin palataan vasta seuraavana päivänä yöunien jälkeen.

Lisätietoja

Hyvinvoinnin lähteillä -artikkelikokoelma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveyskirjaston artikkeli 1 ja artikkeli 2