#

Työmatkoilta arkiliikuntaa

Työmatkaliikkumisella tarkoitetaan sekä työhön liittyviä matkoja että kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Omin lihasvoimin liikkuminen tuo monenlaisia hyötyjä työntekijöille ja työnantajille.

Työpaikoilla voidaan edistää aktiivista työmatkaliikkumista kartoittamalla ja parantamalla työpaikan olosuhteita, kuten pyöräpysäköinti-, suihku- ja pukuhuone- sekä vaatteiden kuivatus- ja säilytystiloja, pohtia työn organisointiin liittyviä keinoja sekä työpaikan tarjoamia etuja ja palveluja, kuten esimerkiksi pyörähuoltoja ja pyöräilyaamiaisia.

Monille työpaikoille on hankittu yhteiskäyttöön pyöriä, joilla voi hoitaa päivittäiset työasiamatkat. Kokemus voi innostaa työntekijää pyöräilemään muulloinkin. Myös erilaiset kampanjat voivat innostaa potentiaalisia työmatkaliikkujia kulkemaan työmatkat kävellen tai pyöräillen.

Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu lähes päivittäin.

Lyhyissä matkoissa on mahdollisuus

Edestakainen työmatka vie Suomessa keskimäärin 46 minuuttia päivässä. Neljällä kymmenestä edestakaisen työmatkan kesto on alle puoli tuntia. Useimmiten työmatka sujuu henkilöautolla, yksin ajaen. Myös hyvin lyhyillä matkoilla Suomessa suositaan autoa. Alle kolmen kilometrin matkoista yli neljännes ajetaan henkilöautolla ja lähes 60 prosenttia kaikista henkilöautomatkoista on alle viiden kilometrin pituisia. Potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi siis löytyy.

Pyörä on taajamissa usein nopein kulkuneuvo alle viiden kilometrin matkoilla, puhumattakaan polkijan saamista positiivisista vaikutuksista. Työmatkalla ajatukset virittyvät työhön ja työstä palatessa vapaa-aikaan. Hengitys- ja verenkiertoelimistö saavat harjoitusta, jonka tason jokainen voi itse säädellä.

Jos työmatka on pidempi, sähköavusteinen polkupyörä on oivallinen kulkuväline. Sillä saa myös lisätehoa mäkisessä maastossa, joten välttämättä ei tarvitse tulla hikisenä töihin. Polkematta ei sähköavusteinenkaan pyörä kulje. Kannattaa kokeilla.