#

Huolehdi palautumisesta

Palautuminen on psykofysiologinen elpymisprosessi, jossa palaudutaan aikaisemmasta (esimerkiksi työpäivän aikana tapahtuneesta) kuormituksesta. Se on vastakohta psykofysiologiselle kuormittumiselle.


Fysiologinen palautuminen tarkoittaa elimistön palautumista: työntekijän elimistö on stressin aiheuttaman viriämisen jälkeen palautunut riittävän pitkäksi ajaksi perustasolle. Psykologisella palautumisella viitataan puolestaan ”mielen” palautumiseen: työntekijä kokee itsensä riittävän levänneeksi ja kokee olevansa jälleen kyvykäs ja valmis jatkamaan työtä.

Tärkeä rytmi

Ihmisen hyvinvoinnille rasituksen ja levon rytmi on tärkeää, koska taukoamaton rasitus kuluttaa liikaa ihmisen biologista ja psykologista perusjärjestelmää. Lepoa ja palautumista voivat häiritä esimerkiksi toimimattomat työaikajärjestelyt tai työperäinen stressi.

Sopiva määrä stressiä sopivina annoksina ei ole haitaksi, päinvastoin. Haitalliseksi stressi muuttuu, jos siitä ei pysty palautumaan. Nykypäivän työelämässä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus palautua stressipiikkien jälkeen.

Sopiva määrä stressiä ja hyvä palautuminen vahvistavat elimistöä; liiallinen stressi ja huono palautuminen heikentävät toimintakykyä. Hyvään työn hallintaan kannattaa satsata, koska se tukee itsenäisesti hyvää palautumista. Huono työn hallinta lisää elimistön huonon palautumisen vaaraa.

Tiedosta haasteet

Palautumiselle haasteita asettavat esimerkiksi 24/7/365 -logiikka eli aina avoin yhteiskunta. Toisaalta myös teknologia mahdollistaa aina tavoitettavissa olemisen sekä työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Näin ollen oma kyky asettaa rajat työlle ja ottaa aikaa palautumiselle korostuu.

Työssä jaksaminen edellyttää terveellisiä elintapoja. Palautumista tulisi arvioida osana työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Työn hallinta tai epäsäännöllinen vuorotyö ja muut työn piirteet voivat joko tukea tai heikentää palautumista merkittävästi.

Nukkumisen lisäksi palautuminen vaatii vaihtelua sosiaalisessa elämässä. Suomalaisten vapaa-ajan käyttö on muuttunut huonompaan suuntaan: sosiaalisiin verkostoihin käytetty aika on vähentynyt, ja televisioon, kotona oleskeluun, tietokoneeseen ym. käytetty aika on lisääntynyt. Lepo ei ole vain fyysistä nukkumista, vaan myös henkinen prosessi.

Lisätietoja

Lääkärilehden artikkeli

Työsuojelurahaston hanke

Työterveyslaitos

Työkuormituksesta palautuminen. Ulla Kinnunen, Tampereen yliopisto.